torstai 25. lokakuuta 2012

Lautalattia, osa 5: höyläys

Maanantaina käytiin kaverin kanssa hakemassa 5 viikkoa kuivaneet lattialaudat kuivausuunista ja höyläytettiin ne samantien Tamminiemen Sahalla ja Höylällä. Alla valmiita lautoja odottamassa lastausta. Enemmän höyläyksen kulusta paneelihöyläys-postauksessa, ja tietenkin Tamminiemen kattavilla sivuilla.


Tässä valmista lautaa. Eikö ollakin tehty nättejä pinoja, pituuslajiteltuina ;) Varoituskolmiot ainakin näkyy...


4" lautaa tuli 101m2 ja 6" lautaa 59m2. Siinä pitäis olla varaa, tarve on joku 135 neliötä. Talossa keittiö-khh-pesutilat tulee muulla materiaalilla, ja sitten taas kylkivarastot (jotka eivät kuulu 131,5m2 huoneistoalaan) tulee laudalla, eli lopputuloksena päästään suurinpiirtein talon neliömäärään. Ihan hyvin on varaa pistää kieroja tms. pois, ja hukkapätkiä tietysti tulee aina.

Oli hyvä että saatiin ne tuon maanantaipäivän aikana, oli oikein aurinkoinen päivä eikä satanut yhtään. Tiistaiyönä sitten rupes satamaan lumiräntää ja aamulla näytti tältä:


Nappiajoitus siis =) Maanantai-iltana kannettiin laudat sisälle, piti saada kaikki samana iltana kuivaan ja lämpimään tilaan jotta ottavat mahdollisimman vähän kosteutta ulkoilmasta. Tehtiin homma nelistään kun mies saapui töistä, oman porukan lisäksi myös timpuri oli iltatöissä. Pitänee kyllä myöntää että itse en montakaan lautaa nostanut enää kärrystä pois, kävin syömässä ja vähän lepuuttamassa ja sillä aikaa nuo olivat jo talossa =P Yläkertaan meni ikkunan kautta kapeempaa, alakertaan eniten leveää odottamaan paikalleen ruuvausta. Tässä sitä kutosta, oijoi taas pakko sanoa että on se hienoo...


Tänään on satanut jo vähän enemmänkin lunta, reilu 5 senttiä oli tuossa rappusilla äskettäin. Selasin vuoden takaisia tekstejä, ja viime vuonna olimme valaneet autotallin lattiaa vielä marraskuun 9. päivä, pysyviä lumiakin odoteltiin vielä marraskuun lopulla. Nyt on ollut jo pakkasia muutamana yönä, ja tänään mittari ei tainnut mennä plussan puolelle ollenkaan. Vuodet ei tosiaan oo veljeksiä.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Pönttöuuni muurattu

Ja tältä se näyttää! Luukut puuttuu vielä (oli meidän omat, toiselta muurarilta/puretusta uunista peräisin), reunat olivat liian kapeat kiinnitykseen eikä muurarilla ollut tarvittavia juttuja mukana, jotta ne olisi saanut kiinni. Toinen muurari hoitaa myöhemmin.


Yläkerrassa on maalattu tänään seiniä valkoisella Uulan Into-sisäpohjamaalilla. On taas valoisampaa. Miettiminen käynnissä että mitä tuon päälle laittais..


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Sisäkattomaalausta

Viikonloppuna maalattiin yläkerran makuuhuoneiden katot. Tehtiin öljymaali vernissasta eli keitetystä pellavaöljystä, ja pigmenteistä. Tuossa on 2 litraa vernissaa kohden 7 mukillista (1,75 litraa) titaanidioksidia, joka on peittävä valkoinen pigmenttijauhe. Lisäksi laitoimme mukillisen (0,25 litraa) liitua, joka ei muuta maalin väriä mutta paksuntaa koostumusta ja maali ei valu niin helposti. Varsin kätevä ominaisuus etenkin kun maalaa ylöspäin... Alun perinhän tavoite oli maalata laudat irtonaisina ja vasta sitten kiinnittää kattoon (ja maalata toinen maalikerros siellä), mutta ajanpuutteen ja lämpimän tilan puutteen vuoksi timpurit laittoivat nuo suoraan kattoon, eikä se nyt niin kamalaa ollutkaan vetää niitä ylöspäin. Ainakin yhdet kipeät niskat tosin on saatu aikaiseksi, katotaan onko huomenna lisää lihaksia jumissa ;)

Tällä sekoitussuhteella maalatessa puunsyyt jäävät näkyviin, harkitaan vielä vedetäänkö toiseen kertaan peittäväksi vai jätetäänkö noin. Alemmassa kuvassa hämää kun työmaavalo on kohdistettu vasemmalle kattoon, (kuvan vasen puoli näyttää tuossa vähän valkoisemmalta kuin onkaan).



Sitten on siivottu taas kerran ja kannettu pönttöuunin sisältö sisään. Huomenna pitäisi muurarin tulla =) Oli muuten yllätys että ei siellä mitään perinteisiä punatiiliä ollutkaan, vaan tuollaisia elementtejä. Onko väärin että mulla on huijattu olo...? 


Jätevesien maasuodattamo

Viikolla tehtiin pihan nurkalle jätevesien maasuodattamo. Näistä tarvikkeista lähdettiin liikkeelle. Putkia, jako- ja kokoojakaivot, tuuletusputkia ja in-drän elementtejä.


Tässä näkyy in-drän moduulien rakenne. Näitä laitetaan maasuodattamoon sepelikerroksen sijasta, jos on pieni tila tai kallioinen tontti (meillä). Kennot muodostavat suuren pinta-alan, jossa puhdistus voi tapahtua ilman, että se vaatii suurta maa-alaa. Periaatteessa patolevyä ja suodatinkangasta, noissa bakteerit käyttävät jätevettä ravintonaan. Lisätietoa JITA:n sivuilta.


0-8mm hiekan tarve oli 6m3 ja 8-16mm sepelin 0,5 m3. Molempia on tuossa vähän enemmänkin, niitä kuluu joka tapauksessa pihaan.


Kiinteä aines jää sakokaivon pohjalle ja tyhjennetään esim. kerta vuoteen, useamminkin jos käyttöä on paljon. Toinen kahdesta vessastamme kompostoi kiinteän aineksen jo valmiiksi. Tällä ratkaisulla suodatuskentän käyttöikä pitenee, jossain vaiheessahan tuokin "menee tukkoon" ja suodatusosa on vaihdettava. 20-30 vuotta lupaa valmistaja oikein käytetyn kentän käyttöiäksi. 

Kentän tukkoon menemistä edesauttaa, jos sakokaivojen tyhjennystä ei tee tarpeeksi usein (kiintoainesta joutuu suodattamoon asti), tai jos viemäriin kaataa rasvoja (kuuluvat kompostiin). Myrkyllisten aineiden (esim. klooripitoiset pesuaineet, kodin putkimies, muut vahvat pesuaineet) käyttöä pitää välttää koska ne tappavat suodatuskerroksessa toimivia bakteereja ja suodattamon toiminta häiriintyy niiden käytön seurauksena joksikin aikaa. Fosfaatittomien pesuaineiden käyttö ja pesuaineen yliannostelun välttäminen pidentävät myös systeemin käyttöikää.

Ennen suodattamoa asennettiin viemäriputkeen tarkistuskaivo.


Tässä 3,5 m3 sakokaivo, johon kaikki jätevedet menevät ensimmäisenä.


Kuvakulma vaihtuu, sakosäiliö on peitetty suodatinkankaalla ja montun pohjalle on asennettu vihreät kokoojaputket. Sinne vesi menee viimeiseksi.


Sitten tehdään ylempää kerrosta. Hiekan päälle on levitetty in-drän moduulit ja imeytysputket. Jakokaivolta jätevedet menevät sinisissä tripla-imeytysputkissa moduulien päälle ja valuvat moduulien läpi. Alla on nuo vihreät (Jitan teho-salaoja) kokoojaputket, joiden avulla puhdistettu vesi kerätään kokoojakaivoon ja edelleen purkuputkella maastoon. Nuo neljä pystyssä olevaa putkea ovat ilmastusputkia, joiden kautta mikrobit saavat happea.


Tässä näkyy kokoojakaivo ja siitä lähtevä purkuputki (harmaa umpinainen viemäriputki). Sepeliä tarvittiin kokoojaputkien ympärille.


Tässä vaiheessa ollaan nyt, peitto jäi vähän vajaaksi ja piti tilata lisää hiekkaa. Säiliö siis peitetään vielä, siihen pitää laittaa tuota samaa 0-8 hiekkaa, ei mitään karkeampaa koska säiliö on muovia, joka ei kestä ihan mitä vaan. Ennen käyttöönottoa säiliö täytetään vedellä ja sen päälle laitetaan enintään 80cm maata, siis sitä hiekkaa. Keskelle tulee vielä suoja"kaivo" tyhjennystä varten, säiliön keskikohta jää ilman hiekkaa ja sitä kautta säiliö tyhjennetään. Jatkossa kentän päällä ei saa ajaa jotta maa ei tiivisty ja riko putkia, talvella kentän päältä ei saa poistaa lunta jotta se ei jäädy, eikä sinne saa istuttaa mitään syväjuurisia puita tai kasveja, joista kenttä voisi mennä tukkoon. Kasvimaan voi kyllä laittaa, kenties sellainen sitten =)




Piipun kalkkimaalaus

Maalasimme olohuoneen kiviseinän ja piipun Maatilan kalkkimaalilla. Kalkkimaali on varsin hyvä ratkaisu piippuun, saunaan ja uuneihin, koska se kestää kuumuutta. Ulkona sitä käytetään kivipinnoille (rappauspinnoille). Maali on kosteuden läpäisevää, eli hengittää ja päästää myös rakennekosteuden ulos.

Tässä näkee minkälaista maali on tekovaiheessa. Oikealla jo kuivunutta maalia, vasemmalla tuoretta pintaa. Valkoinen väri muodostuu pintaan n. 6 tunnin kuluttua maalaamisesta (maalia voi myös sävyttää, mutta itse maalasimme valkoisella). Maalin raaka-aine on tehty kalkkikivestä (kalsiumkarbonaatista), joka on miilupoltettu. Polttamisessa hiilidioksidia haihtuu ja saadaan kalsiumoksidia. Sen jälkeen kalkki sammutetaan lisäämällä vettä (muodostuu kalsiumhydroksidia). Maalauksen jälkeen kalsiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa ja kovettuu valmiiksi maalipinnaksi.


Tuossa maalattua pintaa isompana kuvana.



Maalatessa sattui meille itselle raksa-ajan ensimmäinen työtapaturma (aika hyvin että vasta nyt, kun enää kuukausia jäljellä =D ). Aiemmin oltiin maalattu harjalla, joka on tarkoitettu nimenomaan kalkkimaalille. Harja toi omasta mielestäni hienon elävän pinnan, jossa on vaihtelua ja tekstuuria. Tähän tyyliin:


Mies halusi kuitenkin kokeilla minkälainen tulos tulisi kun vetää telalla vielä yhden kerroksen päälle. Iltapuhteena sitten alkoi vetämään sitä. Tuo maali on aika lirua, ja tela roiski sitä aika mahottomasti. En yhtään ihmettele että telaa ei suositella käytettäväksi tuon kanssa. No, alku meni hyvin, mutta sitten osui silmään. Suoraan silmään ilman suojalaseja... Äkkiä silmä vesiletkun alle ja ohjeen mukaan vartti huuhtelua. Sitten päivystykseen. Soitettiin kyllä ensin, mutta käskivät tulla kuitenkin jotta varmistetaan ettei silmä ole pahemmin vauroitunut. Kalsiumhydroksidi kun on emäksistä sekä syövyttävää. Lääkäri onneksi totesi, että ärsyyntymistä pahempaa vauriota ei ollut tapahtunut. Tulipa kuitenkin ajeltua 80km perjantai-illan ratoksi =) Tuli sieltä antibioottireseptikin paikallishoitona varalle, mutta silmä rauhoittui itsekseen eikä tarvinnut sitä hakea. Suojalasit sitävastoin on maalipöntön viereen siirretty ja niitä varmasti jatkossa käytetään ;) 

Niin ja se lopputulos on kyllä tasainen. Näin:


Itse en välittäisi niin tasalaatuisesta vaan mielummin siitä missä oli enemmän särmää, mutta onpahan nyt sitten. Ja mies tykkää ;)

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Paneelia katossa

Tällä viikolla on paneloitu yläkerran huoneiden katot, kaks makkaria ja vessa. Tässä isompi makuuhuone, vasemmalla näkyy kylkivarastoa. Valkoiset pilkut on kipsilevytasoitetta...


Pikkumakuuhuone


Ja vessa. Paneelit on naulattu päältä paneelinauloilla (Dyckert-viimeistelynauloilla). Emme halunneet naulata pontista, koska päältä naulattaessa jokainen paneeli pysyy "omalla paikallaan" vaikka elämistä kosteusvaihtelujen vuoksi tapahtuisikin. Pontista naulattaessa kiinnitys ei ole niin vahva, ja kosteuseläminen ei välttämättä jakaudu tasaisesti. Pahimmassa tapauksessa rakoa voi muodostua selvästi yhteen kohtaan, kun vierekkäiset paneelit liikkuvat hieman johonkin suuntaan ja yksi kohta irvistää. Tämä korostuu sitä enemmän, mitä leveämpää paneeli on, tässä on 4" levyistä niin riski ei ole niin suuri. Jostain ohjeesta luin että yli 120mm leveää ei suositeltaisi laitettavan kiinni pontista. Ulkonäön kannalta tuolla ei kyllä ole merkitystä, naulankannat näkyvät vasta jos oikein tarkasti tihrustaa =)


Timpuri sanoi että voisi kohtapuoliin alkaa pohjamaalaamaan seiniä. Ääk, nyt pitääkin alkaa jo äkkiä miettimään mitä seiniä haluaa maalata ja mitä tapetoida! Ja hommata sitten ne maalit ja tapetit. Puuh... Ei me nyt vielä olla keritty niitä ajattelemaan =D

perjantai 12. lokakuuta 2012

Seinien levytystä

Väliseinät alkavat kohtapuoliin olemaan levyssä. Tässä yläkerran isompi makuuhuone, jossa myös kattoa on jo villoitettu. Kattoon tulee 50mm Ekovillan levyvillaa koolausväleihin. Sen alle laitetaan 5 " laudoitus. Näin kattoon tulee tuplakoolaus, joka vaadittiin ristikoiden jäykistämiseksi kun kattoa ei levytetä. Samalla saadaan paneelit valon suuntaisesti ikkunasta poispäin.


Yläkerran pikkumakuuhuone



Sekä yläkerran vessa. Tiilipiipun kuvio meinataan jättää näkyviin, laitetaan tuohon enää kalkkimaali päälle.


Alakerrassa reitti tekniseen tilaan on ummessa, nyt sinne pääsee enää ulkokautta. Kuvassa on kattopaneelia kasassa, on sitä ihan jonkin verran =) Tuossa on suurinpiirtein puolet koko määrästä, kaikki katot tulee tuolla sekä kuistin ja sisärappujen seinät.


Tuossa näkymä kodinhoitohuoneesta keittiön kautta eteiseen. Tuli taas vau-fiilis kun näki tuon, tilan mittasuhteet tulevat paljon todellisemmaksi kun seinät ovat paikallaan.


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Villoituksia ja kipsilevyjä

Yläkertaan piipun ympärille laitettiin väliseinän jatkoa peltirangoista (palavaa ainesta ei saa olla 10cm lähempänä piippua). Kiinnitys tiuhakierteisillä peltirankaruuveilla. Tuo punainen oikeassa kuvassa on palonkestävää uretaania.



Putkimies on käynyt hommissa, muun muassa imurin putkituksia on tehty. Imurin säiliö itse tulee tuonne laatikon yläpuolelle.


Joskus luulin, että kipsilevy on valkoista. No, ei se ole. Sisältö toki on, mutta tuo ulkopuoli on pinnoitettu kartonkipaperilla. Tässä näkymä yläkerran pikkumakuuhuoneesta katsottuna.


 Myös alakerran villoittaminen on aloitettu, tässä makuuhuone.


Autotalli on saanut valot, näkee hiukan paremmin =)


Sekä ulkovalot. Vasen on Airamin Kartano, oikea Novaluxin Trumpet. Ostettiin sähköliikkeestä kolme Novaluxia (oli poistotuote) ja sitten yksi tuollainen Airam. Pieniä eroja yksityiskohdissa, mutta käytännössä ei kyllä huomaa mitään. Tällä hetkellä noissa on 60 W hehkulamput, niitä kun oli vielä jäljellä ;)


Tässä sama pimeällä. Valkoinen boksi on liiketunnistin, jota täytyy vielä vähän säätää. Nyt valo pysyy vain ehkä 10 sekuntia itsekseen ja sitten sammuu.


Ja tässä juuri piirretty muotokuva miehen käsialaa. Kuvaa hyvin tämän hetkistä elämää, istun koneella, haen tietoja ja mietin. Mies istuu toisella koneella ja miettii jotain toista asiaa tai tekee tilausta mistä milloinkin. Normi-ilta =D