sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Piipun kalkkimaalaus

Maalasimme olohuoneen kiviseinän ja piipun Maatilan kalkkimaalilla. Kalkkimaali on varsin hyvä ratkaisu piippuun, saunaan ja uuneihin, koska se kestää kuumuutta. Ulkona sitä käytetään kivipinnoille (rappauspinnoille). Maali on kosteuden läpäisevää, eli hengittää ja päästää myös rakennekosteuden ulos.

Tässä näkee minkälaista maali on tekovaiheessa. Oikealla jo kuivunutta maalia, vasemmalla tuoretta pintaa. Valkoinen väri muodostuu pintaan n. 6 tunnin kuluttua maalaamisesta (maalia voi myös sävyttää, mutta itse maalasimme valkoisella). Maalin raaka-aine on tehty kalkkikivestä (kalsiumkarbonaatista), joka on miilupoltettu. Polttamisessa hiilidioksidia haihtuu ja saadaan kalsiumoksidia. Sen jälkeen kalkki sammutetaan lisäämällä vettä (muodostuu kalsiumhydroksidia). Maalauksen jälkeen kalsiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa ja kovettuu valmiiksi maalipinnaksi.


Tuossa maalattua pintaa isompana kuvana.



Maalatessa sattui meille itselle raksa-ajan ensimmäinen työtapaturma (aika hyvin että vasta nyt, kun enää kuukausia jäljellä =D ). Aiemmin oltiin maalattu harjalla, joka on tarkoitettu nimenomaan kalkkimaalille. Harja toi omasta mielestäni hienon elävän pinnan, jossa on vaihtelua ja tekstuuria. Tähän tyyliin:


Mies halusi kuitenkin kokeilla minkälainen tulos tulisi kun vetää telalla vielä yhden kerroksen päälle. Iltapuhteena sitten alkoi vetämään sitä. Tuo maali on aika lirua, ja tela roiski sitä aika mahottomasti. En yhtään ihmettele että telaa ei suositella käytettäväksi tuon kanssa. No, alku meni hyvin, mutta sitten osui silmään. Suoraan silmään ilman suojalaseja... Äkkiä silmä vesiletkun alle ja ohjeen mukaan vartti huuhtelua. Sitten päivystykseen. Soitettiin kyllä ensin, mutta käskivät tulla kuitenkin jotta varmistetaan ettei silmä ole pahemmin vauroitunut. Kalsiumhydroksidi kun on emäksistä sekä syövyttävää. Lääkäri onneksi totesi, että ärsyyntymistä pahempaa vauriota ei ollut tapahtunut. Tulipa kuitenkin ajeltua 80km perjantai-illan ratoksi =) Tuli sieltä antibioottireseptikin paikallishoitona varalle, mutta silmä rauhoittui itsekseen eikä tarvinnut sitä hakea. Suojalasit sitävastoin on maalipöntön viereen siirretty ja niitä varmasti jatkossa käytetään ;) 

Niin ja se lopputulos on kyllä tasainen. Näin:


Itse en välittäisi niin tasalaatuisesta vaan mielummin siitä missä oli enemmän särmää, mutta onpahan nyt sitten. Ja mies tykkää ;)

2 kommenttia:

  1. Hei!

    Haaveilen kalkkimaalatusta seinästä, mutta se arveluttaa, jääkö vaaleaa pölyä vaatteisiin, mikäli koskettaa?
    Jos haluaa maalata jollain muulla maalilla myöhemmin, onnistuukohan?

    VastaaPoista
  2. Moi!
    Pahoittelen viipynyttä vastausta. Tuosta maalista ei ole normaalikäytössä jäänyt pölyä vaatteisiin. Meillä on tuota saunassa, olohuoneessa, keittiössä ja yläkerran makuuhuoneessa. Saunassa ei tartu kämmeneen jos nojaa seinään (kun huimaa tms). Silloin kyllä tarttuu, jos oikein hinkkaa: meillä tätä on käynyt silloin, kun on lapsivieraita jotka yrittävät mennä pönttöuunin taakse piiloon/kokeilevat mahtuvatko sinne ahtaaseen väliin, niin silloin on paidan selkämys valkoisena. Pesussa lienee lähtenyt kuitenkin, ainakin omalta muksulta. Muurarimme sanoi jotain siihen tyyliin, että nykyisin kalkkimaalit ovat "sidotumpia" eli ennen aikaan kalkkipölyä saattoi irrota ilmaan jos kävelikin lähellä seinää, mutta nykyisin tosiaan tuolla kuvaamallani tavalla. Päällemaalauksesta en osaa sanoa sen tarkemmin. Mielenkiintoinen sivusto mihin itse tutustuin rakennusaikana: http://www.julkisivu.com/kalkki.htm

    VastaaPoista