lauantai 15. joulukuuta 2012

Lautalattia, osa 6: Asennus

Kaikki lattialaudat on asennettu, oikein oikein mukavaa ja hienolta näyttää =)) Yläkerran lattiat asennettiin hetikohta sen jälkeen, kun saatiin laudat taloon. Ilmansulkupaperin päällä on lautakoolaus ja sen päälle asennettuna pintalaudat. Koolaus lattian alle 300mm väleillä tehtiin sen takia, että saimme laudat poikkisuuntaisesti ikkunoihin nähden. Yleensähän ne asennetaan ikkunasta poispäin, mutta halusimme tehdä näin päin, koska se sopii omasta mielestämme juuri näihin huoneisiin paremmin. Koolausten väliin ponttiin laitettiin puuliimaa poistamaan narinaa. Pieni tippa poistaa välyksen, eli laudat eivät narise toisiaan vasten. Lautoja ei ole kuitenkaan tarkoitus liimata yhteen, jotta ne pystyvät elämään vuodenaikojen mukaan.

*välyksen määritelmä sivistyssanakirjassa=toistensa suhteen liikkuvien osien välinen rako, liikkumisvara =)


Toisen kylkiäisen lattia


Yläkerran Kirsikkapuu-makkarin lattiaa. Onpa muuten erivärisen näköistä näissä kuvissa, tuo alempi kuva on lähellä totuutta.


Betonilattian kuivuttua päästiin tekemään myös alakerran lattioita. Yllättävää kyllä, vaikka alakerran laudat makasivat (sisällä) pinossa reilun kuukauden uunikuivauksen+höyläyksen jälkeen, ei niissä ollut sanottavaa kieroutta, vaikka sitä pelkäsimmekin.

Alakerran makuuhuoneen (työhuoneen) laudat teettivät hieman 'ylimääräistä' työtä. Se huone tehtiin 4" laudasta kuten yläkerta. Timpuri oli mittonut nelosen kasasta valmiita lautoja, ja laskenut että muuten riittää hyvin mutta 10 lautaa tarvitsee jatkaa. Mietimme sitten jo valmiiksi missä jatkokset näkyisivät mahdollisimman vähän.

Yhtenä iltana siirrettiin miehen kanssa paneeleita sisälle taloon (tilattiin höylältä vielä lisäerä), ja ainoa paikka mihin ne mahtuivat, oli 6" lautakasan päällä. Siihen siis. Sitten kun se homma oli tehty, alettiin vielä tarkistamaan, että onhan niitä 6" lautoja tarpeeksi. Olihan niitä, ja löydettiin jotain muutakin, nimittäin 20 nelosen lautaa kasan alimmaisena. Kukaan ei ollut tajunnut että siellä niitä vielä oli. Ei tiennyt olisko itkenyt, vaiko mielummin nauranut...

Pohdittiin myös, että josko jättäisi makuuhuoneen lattian kesken ja palaisi siihen myöhemmin kun kasa on vajunut, mutta siinä versiossa lattia ei olisi jatkunut tasaisesti seuraavaan huoneeseen. Joten seuraavana iltana nosteltiin koko 2 metrin kasa nurinperin lattialle, kapeat laudat kasan alta pois ja kasa uudestaan paikalleen.

Eipähän tarvinnut jatkaa yhtään lautaa...

Alakerrassa lattian rakenteena on lautakoolaus jonka alla bitumihuopa estämässä kosteutta, sitten kakkosnelonen syrjällään ja sen päällä lattialauta. Väliin laitettiin 2x50mm Ekovillalevy eristeeksi.


Tavaransiirtely on eräs rakentamisen oleellisista, lähes jokapäiväisistä asioista. Etenkin talviaikaan suurin osa tarvittavasta tavarasta on sisätiloissa toistensa tiellä. Tavallinen näkymä esimerkiksi olohuoneestamme on tämän kaltainen.


Siksi olikin luksusta nähdä olohuoneensa välillä tällaisena! Tyhjättynä sekä imuroituna =)


Jonkin aikaa pohjan tekoa ja villoitusta


 Ja sitten valmis lattia. Tämä helpottaa todella paljon, koko ajan mennään valmiimpaan suuntaan.



edit: Herrajumala, enhän mä muistanut laittaa siitä lattialämmityksestä ollenkaan kuvaa! Putkimies siis oli paikalla lattian asennuksen yhteydessä ja siinä laitettiin lattialämmitysputket lattian pinnan alle kauttaaltaan koko alakerran puulattioille. Tuossa näkyy alumiiniset lämmönluovutuslevyt ja putkiverkosto.


2 kommenttia:

  1. "Lautoja ei ole kuitenkaan tarkoitus liimata yhteen, jotta ne pystyvät elämään vuodenaikojen mukaan."

    Oliko teillä huonetiloissa lattiaan tulevat laudat odottamassa asennusta taabelissa jo jonkin aikaa etukäteen, vai miten saitte lautojen kosteuden ja leveyden sopivaksi nyt siihen tilaan mihin ne tulevat? Ettei sitten käy niin, että ne kuivuvat ja kutistuvat niin paljon että niiden lautojen väleihin jää häiritsevän suuri rako? Vai onko se sekin lautalattian ominaisuus, joka kuuluu siihen lattiaan? Itse olen miettinyt myös lautalattiaa esim. kellariin, mutta ehkä laitan kuitenkin laminaatit, koska se on helppoa, halpaa ja helppo myös tarvittaessa uusia, jos kuluvat tai värisävy kyllästyttää...

    Lautalattia ei vissiin vaihdu ihan niin helposti kuin laminaatti?

    Mutta lautaa meillä olisi omasta takaa (kaadetaan kuusitukkia omasta metsästä ja sahautetaan ja höyläytetään se), eli kyllä lautalattiakin kiinnostaa, jos sen saa hyvin onnistumaan. Omat niksit siinäkin varmasti on?

    VastaaPoista
  2. Käytimme uunikuivattua lautaa, eli sen ei pitäisi tuosta enää juuri kutistua. Meillä ei ollut kosteusmittaria käytössä, mutta esim. Kyyjärven sahan ponttilauta myydään uunikuivattuna 7-8% kosteudessa. Sinänsä kosteuden mukaan eläminen on lautalattian ominaisuus, mutta nykyään kun lattiat yleensä tehdään uunikuivatusta, rakoilu on vähäistä verrattuna siihen, jos lattiaan lyödään kosteampaa lautaa.

    Tukit kaadettiin alkuvuodesta 2012, sahattiin maaliskuussa ja sen jälkeen olivat hitaassa ulkokuivauksessa kevään ja kesän. Syyskuussa vietiin sahalaudat kuivausuuniin, olivat siellä 5 viikkoa, jonka jälkeen höyläys. Paras tilanne olisi saada laudat uunikuivauksen jälkeen nopeasti lattiaan, mikä toteutuikin yläkerrassa, mutta tuo alakerta meillä viivästyi kuukauden verran aiotusta. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sitten rakoiluna tulevaisuudessa, eivät ainakaan tässä vaiheessa näyttäneet kieroilta. Olivat kuitenkin sisällä koko ajan ja sähköpuhallin pöhötti. Maalämpö meillä on päälämmitysjärjestelmänä, mutta sitä ei ole vielä kytketty. (Kun haet puulattia-tunnisteella niin löytyy koko ketju tarkemmin).

    Laminaattilattian asennuksesta mulla ei ole kokemusta, nuo on laitettu ruuveilla niin periaatteessa saa aika helposti irti. Itse emme edes harkinneet laminaattia, koska se on jalalle kylmä ja liukas ja tuttavien kokemusten perusteella kerää pölyä ("on sähköinen"). Aito puu taas on lämpimän tuntuinen, ja jos lattia kolhiintuu liikaa tai valittu väri alkaa kyllästyttää, senhän voi hioa ja käsitellä uudelleen. Meillä esim. tuo lattia on 28mm vahvaa, se kyllä kestää useammankin uudelleenkäsittelyn. Hinta tietysti laminaatilla on halvempi, mutta jos teillä omaa tukkia on niin silloin lautalattia ei tule maksamaan läheskään niin paljoa kuin ostotavarana.

    Aito puu-vaihtoehto on myös jätepihi etenkin pitkän käyttöikänsä takia, laminaatithan menevät käytön jälkeen kaatopaikalle. (Hintaa miettiessä kannattaa myös ottaa huomioon, että laminaatin vaihtaminen uuteen on kalliimpaa kuin puulattian hionta+käsittely).

    Meillä on alakerrassa lattialämmitys ja yläkerrassa patterit, mielenkiintoista nähdä vaikuttaako lämmitysjärjestelmä rakoiluun mitenkään. Tähän mennessä olen kuullut lattialämmitys+lautalattia-yhdistelmästä vain hyviä kokemuksia, katsotaan miten omalla kohdalla tulee olemaan. Täytyy tehdä postaus siitä talven jälkeen =)

    Asennuksesta löytyy niksejä esimerkiksi tamminiemi.com->lattiapontit ja ponttiset.com/asennusohjeet.

    VastaaPoista