Jätevesien maasuodattamo

Viikolla tehtiin pihan nurkalle jätevesien maasuodattamo. Näistä tarvikkeista lähdettiin liikkeelle. Putkia, jako- ja kokoojakaivot, tuuletusputkia ja in-drän elementtejä.

Tässä näkyy in-drän moduulien rakenne. Näitä laitetaan maasuodattamoon sepelikerroksen sijasta, jos on pieni tila tai kallioinen tontti (meillä). Kennot muodostavat suuren pinta-alan, jossa puhdistus voi tapahtua ilman, että se vaatii suurta maa-alaa. Periaatteessa patolevyä ja suodatinkangasta, noissa bakteerit käyttävät jätevettä ravintonaan. Lisätietoa JITA:n sivuilta.

0-8mm hiekan tarve oli 6m3 ja 8-16mm sepelin 0,5 m3. Molempia on tuossa vähän enemmänkin, niitä kuluu joka tapauksessa pihaan.

Kiinteä aines jää sakokaivon pohjalle ja tyhjennetään esim. kerta vuoteen, useamminkin jos käyttöä on paljon. Toinen kahdesta vessastamme kompostoi kiinteän aineksen jo valmiiksi. Tällä ratkaisulla suodatuskentän käyttöikä pitenee, jossain vaiheessahan tuokin "menee tukkoon" ja suodatusosa on vaihdettava. 20-30 vuotta lupaa valmistaja oikein käytetyn kentän käyttöiäksi. 

Kentän tukkoon menemistä edesauttaa, jos sakokaivojen tyhjennystä ei tee tarpeeksi usein (kiintoainesta joutuu suodattamoon asti), tai jos viemäriin kaataa rasvoja (kuuluvat kompostiin). Myrkyllisten aineiden (esim. klooripitoiset pesuaineet, kodin putkimies, muut vahvat pesuaineet) käyttöä pitää välttää koska ne tappavat suodatuskerroksessa toimivia bakteereja ja suodattamon toiminta häiriintyy niiden käytön seurauksena joksikin aikaa. Fosfaatittomien pesuaineiden käyttö ja pesuaineen yliannostelun välttäminen pidentävät myös systeemin käyttöikää.

Ennen suodattamoa asennettiin viemäriputkeen tarkistuskaivo.

Tässä 3,5 m3 sakokaivo, johon kaikki jätevedet menevät ensimmäisenä.

Kuvakulma vaihtuu, sakosäiliö on peitetty suodatinkankaalla ja montun pohjalle on asennettu vihreät kokoojaputket. Sinne vesi menee viimeiseksi.

Sitten tehdään ylempää kerrosta. Hiekan päälle on levitetty in-drän moduulit ja imeytysputket. Jakokaivolta jätevedet menevät sinisissä tripla-imeytysputkissa moduulien päälle ja valuvat moduulien läpi. Alla on nuo vihreät (Jitan teho-salaoja) kokoojaputket, joiden avulla puhdistettu vesi kerätään kokoojakaivoon ja edelleen purkuputkella maastoon. Nuo neljä pystyssä olevaa putkea ovat ilmastusputkia, joiden kautta mikrobit saavat happea.

Tässä näkyy kokoojakaivo ja siitä lähtevä purkuputki (harmaa umpinainen viemäriputki). Sepeliä tarvittiin kokoojaputkien ympärille.

Tässä vaiheessa ollaan nyt, peitto jäi vähän vajaaksi ja piti tilata lisää hiekkaa. Säiliö siis peitetään vielä, siihen pitää laittaa tuota samaa 0-8 hiekkaa, ei mitään karkeampaa koska säiliö on muovia, joka ei kestä ihan mitä vaan. Ennen käyttöönottoa säiliö täytetään vedellä ja sen päälle laitetaan enintään 80cm maata, siis sitä hiekkaa. Keskelle tulee vielä suoja"kaivo" tyhjennystä varten, säiliön keskikohta jää ilman hiekkaa ja sitä kautta säiliö tyhjennetään. Jatkossa kentän päällä ei saa ajaa jotta maa ei tiivisty ja riko putkia, talvella kentän päältä ei saa poistaa lunta jotta se ei jäädy, eikä sinne saa istuttaa mitään syväjuurisia puita tai kasveja, joista kenttä voisi mennä tukkoon. Kasvimaan voi kyllä laittaa, kenties sellainen sitten =)