perjantai 29. marraskuuta 2013

Terassi talviteloilla

Viime viikonloppuna siivottiin terassi talvikuntoon. Lämpökäsitellystä männystä tehdyt kuusi "palasta" lattiaa nostettiin ylös ja vietiin seinän viereen talvehtimaan. Hei hei lämpöiset ilmat, tervetuloa talvi! 


(kyllä tuolla talvellakin käydään, onhan tossa pöytä ja tuolit saunavilvoitteluun ;) Ja odotan milloin tyttö, nyt 10kk oppii juoksemaan lumihankeen!)

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Syöttötuoli sun muuta maalattua

Muutama kuukausi sitten saimme vauvan kummeilta kummilahjaksi syöttötuolin. *Itse tehdyn*...!

Meidän on pitänyt tässä jonkin aikaa ryhtyä maalaamaan tuolia, raksalta kun on jäänyt yli useammanlaista maalia. Kun kummit tulivat viikonloppuna kylään, asia tuli taas puheeksi. Sunnuntaina tuoli maalattiin porukalla kahteen kertaan Uulan Into-kalustemaalilla (kun ensin saatiin ruoantähteet hiottua hiomapaperilla pois ;) ). Maali vaatii kaksi tuntia ennen uudelleen maalausta, joten sunnuntain aikana se saatiin maalattua ja on nyt jo taas käytössä. Kiitokset siis kummeille sekä tuolista että maalausavusta!


Käyttäjä on myös tyytyväinen lopputulokseen =)


Tuossa aiemmin tuli maalattua myös penkki kuistin istuskelupenkiksi, juurikin tuolla samalla sävyllä. Täytyy tosin myöntää, että tämä on hieman matala, ikkunoista ei tahdo nähdä ulos... No, sitä varten penkissä on olemassa pehmusteet, haaveena olisi päällystää ne tuohon sopiviksi. Ehkä joskus..




lauantai 26. lokakuuta 2013

Portti estää kaiken kivan


Pappa teki tytölle portin, ja asensimme sen eilen. Ihan hyvään aikaan, neiti nimittäin on alkanut ryömiä sujuvasti eteen- ja taaksepäin ja välillä sivullekin. Minne tahtoo siis. Olen jo löytänyt hänet syömästä miehen juhlakenkiä (vaatehuoneen ovi oli auki), tonkimasta pahvinkeräyslaatikkoa (neiti suuttui, kun otin litistetyn appelsiinimehutölkin kädestä) ja syöksymästä sängyltä alas ilman itsesuojeluvaistoa (siinä toki olen vieressä koko ajan).














Nyt meillä on siis alkanut se vaihe, että äiti ei pääse yksin edes vessaan. Tässä vaiheessa siis siitä syystä, että neitiä ei voi jättää yksin. Kuka äiti- tai isä-ihminen kertoisi, kuinka kauan tätä kestää? Kaksi, kolme, seitsemän vuotta?

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Talven varalle

Tuossa illalla aloitimme puiden pilkkomisen talvea varten. Tähän mennessä olemme polttaneet raksalta jääneitä lautoja ynnä muuta puutavaraa, mutta pian ne alkavat loppua. Seuraavaksi aletaan polttaa tontin raivauksessa pari vuotta sitten tullutta koivua ja haapaa, jotka ovat jo kuivuneet halkoina hetken aikaa.


      

Olen hyvilläni, kun pääsen sytyttämään aamutulen hellaan tuohen avulla. Tähän mennessä olen käyttänyt lähinnä puutikkuja ja kiehisiä, jotka on pitänyt vuolla erikseen.



Yksi asia tietysti on, miten hellatulien käy, kun tyttö nousee makuulta pystyyn ja kävelee... Jo nyt tuli kiinnostaa kovasti. No yritetään ainakin, eiköhän se opi ;)

perjantai 20. syyskuuta 2013

Aamun aloitus +13C

Tänään jaksoin herätä samaan aikaan miehen kanssa, ja sen kunniaksi nautimme syysaamusta ulkoaamiaisella. Tämän mahdollisti se, että tyttö nukkui läpi yön, luksusta. Ja nukkuu vieläkin, mikä on superluksusta.

Pikkulintujen keskustelu pimeässä, raikkaan kirpeä ilma, hiljalleen aamuun vaaleneva taivas. Syksy on ehdoton lempivuodenaikani<3




maanantai 9. syyskuuta 2013

Villiviini seinässä

taikka säleikössä, niinkuin meillä. Tehtiin tuo säleikkö autotallin ylijäämärimoista, halkaistiin ne vain kahtia niin tuli sopiva paksuus. Ylös sitten lautaa jolla kiinnitys otsalautaan ja alas muutama tukipuu. Saavat säleet harmaantua kuten kattokin, sitten ajan kanssa. Villiviinin kanssa on kunnianhimoinen tavoite leikata se alas heti, kun se meinaa ylettyä katolle. Kaksi noista kolmesta kun ovat imukärhillä varustettuja villiviinejä, ja keskimmäinen säleikköviini, joka ei ole niin ärhäkkä tarttuja. Katotaan miten käy ;)


Päivitän tuosta terassin lattiastakin kunhan löytäisin ne kuvat jostakin.

Terassille hankittiin riippumatto. Monikäyttöinen ja ihana =) Lämpiminä päivinä oikein lokoisa. Harmiksi käyttö on kuitenkin jäänyt vielä vähälle, ehkä kaks kertaa on siinä tullut loikoiltua... Piti pyytää vieraita valokuvamalleiksi kun sattuivat sopivasti paikalle =) Lapsi tosin on oma.



maanantai 26. elokuuta 2013

Pitkästä aikaa!

Jopas on jo vierähtänytkin toveja siitä kun viimeksi kirjoitin. Tähän on ollut syynsä: pidimme talossa viikko sitten juhlat, ja viime viikot ovat menneet pihatöissä ja juhlajärjestelyissä.

Autotallin ovet saatiin paikoilleen viime hetkellä. Lauantaina oli juhlat ja perjantai-iltana klo 21 ovet oli asennettu! Ovien kanssa oli ensin vähän häslinkiä, ne eivät olleet saapuneet rautakauppaan ajoissa jne. Ystävällinen asentaja saapui sitten oman työpäivänsä jälkeen tekemään meidän työmaan, respectit sinne.

Harmittavasti h-hetkenä tallin ovet jouduttiin kuitenkin pitämään auki, heh... Autotallissa on majaillut näihin aikoihin saakka kesän toinen pääskypoikue, emmekä tietenkään voineet sulkea niiden kulkureittiä pois. Pidetään nyt sitten auki vielä hetki... ;)

Tässä kuitenkin malliksi otettu kuva ovista paikallaan. Ja niistä poikasista =)



Ja kaikille juhlissa olleille: haluan vielä lisätä kiitoksiimme mummun vaikka hän ei täällä enää olekaan, se jäi sanomatta. Hän oli vahvasti mukana koko projektin ajan. Kiitos mummu kaikesta <3

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Terassin katto valmis

...tai on se ollut valmis jo monta päivää, vaikka nyt vasta olen koneen ääressä =) Tuli kyllä hieno!




Seuraavalle viikolle taas hommaa tuossa kasassa. Mutta ensin viikonlopun viettoon Joensuuhun, Ilosaareen tiemme käy =)

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Talkoosunnuntai

Tänään on talkoiltu pienempien ja isompien ihmisten voimin. Viikolla tehtiin sadevesiviemäröinti valmiiksi, aloitettiin sepelin levittäminen rakennusten reunuksille, nikkaroitiin apen piirustuksilla terassille kaidepuut ja levitettiin pari rekkakuormallista hiekkaa siivotun pihan täytteeksi. Tänään sepelityö edistyi taas huimasti riuskojen lapioijien voimin =)


Toinen tämän päivän töistä oli saada lautaa terassin kattoon. Laudat on käsitelty rautavihtrillillä viime kesänä, ja ne ovat saaneet ottaa väriä ulkona tähän saakka (lukuun ottamatta talvea, jolloin olivat suojassa). Vihtrillikäsittely harmaannuttaa puun pinnan nopeasti auringon valon ja sateen vaikutuksesta. Halusimme nuo jo valmiiksi hyvin harmaiksi, ja pidimme lautoja taivasalla niin kauan että saimme halutun värin. Jos nuo olisivat seinässä, pinta jatkaisi harmaantumistaan, mutta ovat katossa jonne ei tämän jälkeen sada eikä juuri paistakaan.


 Huomenna jatketaan!

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Hulinaviikko

Tällä viikolla talo ja autotalli ovat saaneet sadevesikourut ja syöksytorvet, sekä jo osan rännikaivoista. Rännien väriksi tuli katon tummanharmaa, mitä kouruasentaja vähän ensin vierasti. Omasta mielestä tuo kuitenkin on tosi kiva, en osaisi kuvitella valkoisia osia tuohon, kun myös lumiesteet ja palotikkaat (ei kuvassa) ovat meillä tummanharmaita.





Sadevesijärjestelmä oli jo tarpeen, kun torstaina Elviira-myrsky paukutti kattoa. Ei onneksi yhtään puuta kaatunut pihalta, eikä varsinkaan talon päälle, vaikka ei ollut montaa kilometriä lähes täystuhon kohdenneisiin metsikkölaikkuihin.

Viikkoon on mahtunut myös kahdet kesäjuhlat, mukavia vieraita, aika monta ämpärillistä mansikoita ja puolentoista vuorokauden sähkökatko. Onneksi saimme käyttöön aggregaatin jotta juuri pakastettu mansikkasato ei sulanut. Ja tuli testattua myös vesijärjestelmä ilman sähköä. Kun vesipumppu lakkaa pyörimästä ja paine putkistossa laskee, korkeusero lähteestä tuo meille silti vettä pienellä paineella. Saa juomavedet hanasta ja vauvanpesut tehtyä, jes =)

Nyt on takki tyhjä taas hetken. Huomenna pitäisi käydä pihalle tuodun hiekkakasan kimppuun, jotta piha saisi pikkuhiljaa täytettä...

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannusta!




Pääsimme juhlistamaan juhannusta omalle terassille =)) Terassilla ei ole vielä lattiaa, mutta ratkaisimme asian laittamalla mattoja kulkuväyliksi, niin voi kulkea paljain varpain. Omalla tontilla ei ollut sopivia juhannuskoivuja, joten piti hakea naapurin metsästä. Luvan kanssa tosin ;) Mukavaa juhannusta!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Leivinuunin koepaistot

Ensimmäisen kerran teimme talon leivinuunissa leipää siskoni kanssa kuukausi sitten. Siskoni haltsaa uunihomman ja opetti minut käyttämään uunia, itse en ollut koskaan alusta asti leiponut. Muutenkaan en yksin olisi kyennyt leipomaan, kun juuri kiireisimpään aikaan vauva vaati ruoka-annoksensa ja vaipanvaihdon päälle.

Leivoimme uunissa kokeeksi neljä hiivaleipää sekä raejuustopiirakkaa ja laatikoita lisäksi. Puita laitettiin yksi uunillinen täyteen ja muutama puu vielä päälle. Tuloksena totesimme että ensi kerralla saa laittaa vielä enemmän, leivät kyllä paistuivat, mutta jäivät hieman vaaleiksi haluttuun tulokseen nähden. Tätähän ei pysty etukäteen tietämään, vaan jokainen uuni on yksilö, jonka niksit täytyy opetella aina erikseen.

Perusidea uunissa on se, että ensin siellä poltetaan puita parin tunnin ajan.


Loppuvaiheessa puita kohennetaan, jotta ne palavat tasaisesti loppuun. Kun hiilistä ei enää tule huolellisen kohentamisenkaan jälkeen sinistä liekkiä (=häkävaara), laitetaan pelti kiinni ja annetaan uunin hiipua esim. puoli tuntia tai kauemmin, uunista riippuen. Hiipumisen aikana uuni kerää lämpöä tiiliin. Sivuhuomautuksena muuten, että nykyisin kaikissa uusissa hormipelleissä on pieni aukko, esim. kulmasta on pala pois. Sen kautta savukaasut/häkä pääsevat pois vaikka pelti olisi kiinni. (http://www.finlex.fi/data/normit/30497-RakMk_E3_2007_FI.pdf)


Kun hiipumisaika on kulunut ja leipomukset ovat valmiita paistettavaksi, pelti avataan hetkeksi, hiilet vedetään uunin etuosassa olevasta aukosta alas tuhkatilaan ja uunin pohja harjataan veteen kastetulla harjalla. Sitten se on paistovalmis.


Uunista tulee suloinen lämpö, joka on ihana talvella, mutta ei välttämättä kesällä. Välillä alkukesä oli niin helteinen, että lämmityksen jätti mukavuussyistä vähemmälle. Silloin leivoin muualla aina muiden kanssa, että vauvalla oli hoitaja koko ajan. Nyt päätin koettaa leipoa yksin, eli vain vauvan kanssa. Onhan se sujunut ihmisiltä ennenkin, miksei siis nytkin. Tein varmuuden vuoksi vain puolikkaat taikina-annokset eli pari pellillistä sämpylöitä, neljä leipää ja lisäksi palapaistia hirvestä ja ohrauunipuuron.


Tässä leipäohje, jolla leivoin:

1 pala hiivaa
2 tl suolaa
1,1 litraa kädenlämpöistä vettä
kourallinen kaurahiutaleita
sopivasti jauhoja

Hiiva ja suola sekoitetaan, jolloin hiiva sulaa nesteeksi. Lisätään vesi, sitten jauhot vähän kerrallaan. Taikina saa olla aika löysää. Yleensä laitan puolet jauhoista spelttijauhoja koska tykkään sen mausta, ja puolet vehnä- tai hiivaleipäjauhoja. 

Leipomisen jälkeen kävimme kaupassa, josta ostin kypsiä banaaneja. Iltapäivällä sain vielä idean tehdä banaanikakun, ja otin käyttöön leivinuunin lämpömittarin joka tuli muurauspaketin mukana. Uunissa oli vielä 150 astetta ja kun ohjelämpötila kakulle oli 170 astetta, päätin laittaa sen paistumaan. Kakku kypsyi puolitoista tuntia normaalin tunnin sijaan ja hyvää tuli. (meinasi unohtua vieläkin pidemmäksi aikaa kun lähdimme kyläilemään ja auton jo käydessä tuli vielä mieleen, että ai niin se kakku...! )


Parin sekunnin päästä näytti tältä:


Vauvan kanssa meni loppujen lopuksi aika hyvin. Vähän tyttö joutui normaalia pidempään huutamaan jos itsellä oli kädet taikinassa, ja vastaavasti itsellä taikina nousi liikaa sillä aikaa kun vauva söi. Niin, ja välillä piti käydä vapauttamassa vaavi kun hän oli vetänyt rätin päälleen eikä osannut ottaa sitä itse pois :D



torstai 13. kesäkuuta 2013

Vardagsrummet på nytt

Möbleerattiin siskon kanssa olohuone uusiksi. Telkkari vaihtoi toiselle puolelle huonetta ja kaksi lipastoa sovitettiin tilaan paremmin. Olohuoneen sisustus noudattelee talon yleistä linjaa, jossa hyödynnetään jo olemassa olevia tavaroita uusien sijaan. Sohva on kierrätyskeskuksesta, keinutuoli ja stereotaso kirpparilta, muut saatuja. Vasemmanpuoleinen lipasto on omasta suvustani, se ehti lojua leikkimökissämme useita vuosia. Oikeanpuoleinen taas on appiukon tekemä, löytyi miehen mummolasta. Noihin mahtuu monenlaista tavaraa, ovat vielä aika tyhjät. Täytyy harkita myös kirjahyllyä huoneeseen, vaikka tuonne ei kyllä enää mitään massiivista mahdu. Mutta kenties joku kevyt seinäratkaisu. Sisustajaminäni toinen puoli haluaisi kirjoja näkyville, toinen puoli taas nauttii selkeydestä, mikä huoneessa nyt on.

Toistaiseksi ei ole tosin yhtään aikaa lukea kirjoja kun kaikki tuleva vapaa-aika menee pihan parissa. Saavat siis odottaa varastossa vielä hetken :)

Stereomme saivat vihdoin paikan ja pääsivät soimaan ensimmäistä kertaa, 3 kuukautta muuton jälkeen! Ai että oli kiva kuulla niiden ääni, vaavikin kuunteli ihmeissään että mistä tuo ääni tulee. Aiemmin mietin että haluaisin nuo piiloon, koska ovat niin möhkälemäiset. Menevät kuitenkin noinkin, varsinkin kun niiden massiivisuutta hälventää toisen kaiuttimen piilotus tason alle. Tuossa on musiikkiseinä, piano pilkottaa oikealla. Levyt ovat vielä toisessa huoneessa, nekin olisi tänne kiva saada. Mutta ovat mustassa cd-kaapissa. En halua tuoda sitä tähän kokonaisuuteen :o

Sävyltään olohuone on taas vähän ruskeampi uusien huonekalujen ansiosta. Siinäkin raja tulee jossakin kohtaa vastaan, mutta tämä on vielä oikein passeli määrä. 50-luvun huonekalut kun ovat niin ihania...  Joskus suosin mustavalkoista tyyliä, mutta nykyisin värikylläisyys on enemmän oma juttuni. Ja elämää nähneet huonekalut ovat mielenkiintoisempia kuin uudet.


Onko tämä keskiluokkaistumista; opiskelijakämpän aikaiset julisteet ovat saaneet kehyksen ja lasin ylleen ? ;)



Ostin kirpparilta vauvalle sitterin, jossa oli kulunut kangas. Siskoni ompeli siihen uuden, irroitettavan päällisen, jonka voi pestä, kiitos! Vielä siinä ei syödä soseita, mutta kohta sekin aika tulee. Kangas ja rumpu ovat molemmat tuomisia Ghanan reissulta.


maanantai 10. kesäkuuta 2013

Nyt ollaan edistytty huimasti! =)

Viikonlopun päivien kaava oli seuraava: aamulla tyttö hoitoon, sitten radio tai levyt soimaan, nostin pörisemään ja hommiin. Välillä tytön syöttämistä ja omat ruokatauot, sitten taas sutimaan. Oli oikein mukavaa =) Toki välillä väsytti ja ärsyttikin, mutta ainoa hommaa oleellisesti vaikeuttava tekijä oli loppujen lopuksi hyttysten joukkoesiintyminen aina hämärän laskeuduttua. Siinä vaiheessa alkoi maltti loppumaan.


Iloittiin tuolla ylhäällä miten helppoa oli maalata antennin ja kattotikkaiden ympäriltä, kun oli samalla tasolla niiden kanssa. Hintansa väärtti laite.

Alkuun suojasimme peltejä maalarinteipillä, mutta kun se alkoi loppumaan, vaihdoimme sanomalehteen. Olisi tosin pitänyt käyttää sitä jo alusta asti, teippiä kuluu paljon vähemmän ja on tuo lehti myös helpompi poistaa. 






Eteläsivu jäi vielä tekemättä, nostin ulottui tekemään 4,5 metrin ympyrän eikä se riittänyt terassin katon ylle. Täytyy vuokrata vielä isompi malli myöhemmin, nyt ei heti jaksa :D Tänään oli aika väsynyt päivä, ei ulkohommiin jaksettu lähteä ollenkaan. Siellä myös satoi, eli saattoi hyvällä omallatunnolla ollakin sisällä =) Aamulla maalasin vielä viimeiset laudat ennenkö palautin nostimen puoleenpäivään, ja sen jälkeen oli takki hetken hieman tyhjä. Maali on itse tehtyä pellavaöljymaalia, kirjoitan siitä oman julkaisun kun ehdin...