keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Leivinuunin koepaistot

Ensimmäisen kerran teimme talon leivinuunissa leipää siskoni kanssa kuukausi sitten. Siskoni haltsaa uunihomman ja opetti minut käyttämään uunia, itse en ollut koskaan alusta asti leiponut. Muutenkaan en yksin olisi kyennyt leipomaan, kun juuri kiireisimpään aikaan vauva vaati ruoka-annoksensa ja vaipanvaihdon päälle.

Leivoimme uunissa kokeeksi neljä hiivaleipää sekä raejuustopiirakkaa ja laatikoita lisäksi. Puita laitettiin yksi uunillinen täyteen ja muutama puu vielä päälle. Tuloksena totesimme että ensi kerralla saa laittaa vielä enemmän, leivät kyllä paistuivat, mutta jäivät hieman vaaleiksi haluttuun tulokseen nähden. Tätähän ei pysty etukäteen tietämään, vaan jokainen uuni on yksilö, jonka niksit täytyy opetella aina erikseen.

Perusidea uunissa on se, että ensin siellä poltetaan puita parin tunnin ajan.


Loppuvaiheessa puita kohennetaan, jotta ne palavat tasaisesti loppuun. Kun hiilistä ei enää tule huolellisen kohentamisenkaan jälkeen sinistä liekkiä (=häkävaara), laitetaan pelti kiinni ja annetaan uunin hiipua esim. puoli tuntia tai kauemmin, uunista riippuen. Hiipumisen aikana uuni kerää lämpöä tiiliin. Sivuhuomautuksena muuten, että nykyisin kaikissa uusissa hormipelleissä on pieni aukko, esim. kulmasta on pala pois. Sen kautta savukaasut/häkä pääsevat pois vaikka pelti olisi kiinni. (http://www.finlex.fi/data/normit/30497-RakMk_E3_2007_FI.pdf)


Kun hiipumisaika on kulunut ja leipomukset ovat valmiita paistettavaksi, pelti avataan hetkeksi, hiilet vedetään uunin etuosassa olevasta aukosta alas tuhkatilaan ja uunin pohja harjataan veteen kastetulla harjalla. Sitten se on paistovalmis.


Uunista tulee suloinen lämpö, joka on ihana talvella, mutta ei välttämättä kesällä. Välillä alkukesä oli niin helteinen, että lämmityksen jätti mukavuussyistä vähemmälle. Silloin leivoin muualla aina muiden kanssa, että vauvalla oli hoitaja koko ajan. Nyt päätin koettaa leipoa yksin, eli vain vauvan kanssa. Onhan se sujunut ihmisiltä ennenkin, miksei siis nytkin. Tein varmuuden vuoksi vain puolikkaat taikina-annokset eli pari pellillistä sämpylöitä, neljä leipää ja lisäksi palapaistia hirvestä ja ohrauunipuuron.


Tässä leipäohje, jolla leivoin:

1 pala hiivaa
2 tl suolaa
1,1 litraa kädenlämpöistä vettä
kourallinen kaurahiutaleita
sopivasti jauhoja

Hiiva ja suola sekoitetaan, jolloin hiiva sulaa nesteeksi. Lisätään vesi, sitten jauhot vähän kerrallaan. Taikina saa olla aika löysää. Yleensä laitan puolet jauhoista spelttijauhoja koska tykkään sen mausta, ja puolet vehnä- tai hiivaleipäjauhoja. 

Leipomisen jälkeen kävimme kaupassa, josta ostin kypsiä banaaneja. Iltapäivällä sain vielä idean tehdä banaanikakun, ja otin käyttöön leivinuunin lämpömittarin joka tuli muurauspaketin mukana. Uunissa oli vielä 150 astetta ja kun ohjelämpötila kakulle oli 170 astetta, päätin laittaa sen paistumaan. Kakku kypsyi puolitoista tuntia normaalin tunnin sijaan ja hyvää tuli. (meinasi unohtua vieläkin pidemmäksi aikaa kun lähdimme kyläilemään ja auton jo käydessä tuli vielä mieleen, että ai niin se kakku...! )


Parin sekunnin päästä näytti tältä:


Vauvan kanssa meni loppujen lopuksi aika hyvin. Vähän tyttö joutui normaalia pidempään huutamaan jos itsellä oli kädet taikinassa, ja vastaavasti itsellä taikina nousi liikaa sillä aikaa kun vauva söi. Niin, ja välillä piti käydä vapauttamassa vaavi kun hän oli vetänyt rätin päälleen eikä osannut ottaa sitä itse pois :D



3 kommenttia:

  1. Vau, leivinuunilla tulee varmasti loistavia leipomuksia!

    Hyvä asenne, että ennenkin on pystytty leipomaan vauvojen kanssa.

    VastaaPoista
  2. Joo ei se kamalan vaikeaa voi olla, kun kerta naiset ennenkin ovat siitä selviytyneet, ja paljon isommankin lapsimäärän kuin tämän yhden kanssa :D

    VastaaPoista
  3. Jos ny kuitenki odotellaan että ne hiilet on kokonaan sammunu ennenkuin pelliä kiinni laitetaan.
    http://yle.fi/uutiset/laitatko_pellit_kiinni_kun_sininen_liekki_haviaa_-_vaarin/6917309

    VastaaPoista