Maalämpökaivon poraus

Aiemmin kirjoitin että pitää raivata tilaa maalämpökentälle, jotta saadaan keruupiirin putket maahan. Mietittiin kuitenkin asiaa uudemman kerran ja lopulta päädyttiin siihen, että toteutetaan lämmönkeruu porakaivolla. Kallio on tontilla aika pinnassa (koekuopissa 60-130cm), ja kun maakeruupiiri pitäisi laittaa reilun metrin syvyyteen, pohdittiin lopulta että riski on liian iso. Tilaa kyllä olis ollut, ei siinä mitään. Jos olis lähdetty kaivuulinjalle ja kaikki olisi mennyt nappiin, se vaihtoehto olisi tullut halvemmaksi, mutta jos olisi oikein ollut huono tuuri ja kallion pinta olisi polveillut paljon, oltaisiin jouduttu myllertämään paljon enemmän maata kuin muuten tarvitsisi, ja samalla työn määrä ja kustannukset olisivat nousseet aika lailla. Joten otettiin pieniriskisempi vaihtoehto, ei hinnanerokaan loppujen lopuksi niin suuri ollut.

Siinä se nyt on, 140 metriä syvä, halkaisijaltaan 140 mm kaivo. 130 metriä olis minimi meidän pumpun mitoitukselle (6 kW pumppu). Vettä oli alkanut tulla 18 metrin porauksen jälkeen. Ei pitäis kuulemma tulla ongelmia lämmönkeruun (veden riittävyyden) kanssa. 

Tässä vähän lähempää. Maan osuudella (meillä reilun metrin matkalla) sekä vielä muutaman metrin kallion osuudellakin, on teräsputkea, jotta kaivoon ei mene mitään maa-ainesta. Kaivon sisälle laitetaan vesijohtoputkea, jossa kiertää lämmönkeruunesteenä etanolia. Kulkiessaan kaivon pohjalle ja takaisin se ottaa lämpöä kaivossa olevasta vedestä. Peruskallioon kertynyttä lämpöä siis siirtyy veden välityksellä lämmönkeruunesteeseen. Lämpötila maan sisällä on n. 1-4 plusastetta. Maan päällä sitten maalämpöpumppu käyttää sähköä siihen, että se muuttaa lämmön (meidän tapauksessa) lattialämmitysjärjestelmän käytettäväksi. Ensin lämpöenergia siirtyy pumpun sisällä olevaan kylmäaineeseen, joka lämpenee muutamalla asteella ja höyrystyy. Höyry menee kompressoriin, joka puristaa sen korkeaan paineeseen ja höyryn lämpötila nousee. Sitten höyry jatkaa lauhduttimelle, joka muuttaa höyryn taas nestemäiseksi kylmäaineeksi ja lämpö luovutetaan lattialämmitysjärjestelmään, joka vesikierron avulla levittää sen koko taloon. Maasta lämpöä tulee noin 2/3, sähköä käytetään noin 1/3. Mielenkiintoista sitten nähdä kuinka paljon sähköä oma pumppu kuluttaa.

Porausjätettä tuli vähemmän kuin oltais luultu, pieni kasa vaan. Porari oli tällä erää jättänyt homman vielä kesken, tontilla odotti vain tuo tyhjä (tai ei se tyhjä ollut, vettä lähes täynnä) kaivo. Mies soitti perään, tulevat kuulemma joskus myöhemmin laittamaan putket ja nesteet mitkä sopimukseen kuului. Selevä, onhan tässä kesä aikaa...