sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Puuliiterin seinä

Tämän päivän hommana oli tehdä klapivarastoon seinä. Teimme sen raakalaudasta (5"), jonka jätämme harmaantumaan itsekseen. Lautojen väliin jätimme parin millin raot tuuletusta varten, arvelimme sen riittävän koska lauta ajan myötä elää ja rakoa tulee vielä lisää. Ei siitä enemmästäkään haittaa olisi ollut, ei sillä. Pohja jää myös auki hiekalle, trukkilavoilla tullaan todennäköisesti pelaamaan alustoina.

Lauta on liitetty yläpuolen ulkoverhoukseen vinolla sahauksella (30 astetta, molemmissa laudoissa sama vastakkain). Jätimme laudat ylhäällä muutaman millin irti toisistaan, jotta vettä ei jää ylimääräiseksi kosteudeksi liitoskohtaan. Alhaalla myös vinosahaus tippanokkana.

Peittää muuten hyvin tuo seinä meidän rakennusjätevaraston, jollaisena paikka on toiminut tähän mennessä ;)


Tässä kuvassa näkyy hyvin se, mikä on tavoiteltu lopputulos. Tuo keskimmäinen harmaa lauta on ollut tämän kesän (noin 2 kuukauden ajan) lappeellaan sateessa ja auringossa. Sinistäjäsieni tekee tehtävänsä ja saa aikaan pinnan patinoitumisen kauniin harmaaksi. Se ei vahingoita puuainesta, vaan puu säilyy terveenä ja kovana värimuutoksesta huolimatta. Kun vesi pääsee valumaan laudan pinnalta sateen jälkeen pois eikä puu ole kosketuksissa maahan (rakennuksella on hyvät perustukset), täysin käsittelemätönkään puu ei kärsi lahoamisesta. Jos taas lauta on sellaisella paikalla, että se pysyy pitkiä aikoja märkänä (esim. vaakalauta, josta vesi ei jostain syystä pääse pois tai lato jonka seinät ovat tippuneet kiviperustuksilta) lahoaminen alkaa ajan myötä, oli maalia tai ei.



Vuosi, pari niin aletaan jo lähestyä tuota väritystä muidenkin lautojen osalta. Toki kun ovat pystyssä niin eivät saa niin paljoa kosteutta, mutta mihinkäs meillä kiire tuon kanssa olisi. (Ja jos kärsivällisyys loppuu, niin värimuutos nopeutuu kun seinää kastelee vedellä aurinkoisina päivinä. Harmaannuttavaa vihtrillikäsittelyäkin olemme tehneet toiseen paikkaan, siitä lisää myöhemmin). Mielenkiintoista nähdä miten väri ajan myötä muuttuu, toinen seinä kun on etelään päin (helpommin tulee harmaantumisen jälkimainingeissa ruskean vivahdetta) ja toinen itään (joka taas helpommin tulee siniharmaaksi).

Pöhötin on pöhöttänyt viikonlopun lämpöä taloon (ei toki nyt, silloin vaan kun ollaan paikalla), yläkerran lämpö pysyy siinä 19-21 asteessa. Ulkona on reilu kymmenen astetta. Ikkunat raollaan että ilma kiertää ja yöksi kiinni. Kuivuminen etenee pikkuhiljaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti